Fysioterapia
Fysioterapialla ennaltaehkäistään, korjataan, poistetaan ja tasataan kipuja,
sekä edistetään ihmisen liikkumis-, toiminta- ja työkykyä. Tähän käytetään
terapeuttista harjoittelua, manuaalista terapiaa, sekä hierontaa.
Terapia aloitetaan ihmisen toimintarajoitteiden arvioimisella, jossa
selvitetään ongelmia syitä ja seurauksia. Tämän jälkeen hänelle laaditaan
yksilöllinen fysioterapiasuunnitelma. Lisäksi terapeutti ohjaa ja neuvoo
kotihoitoa, sekä mahdollisten apuvälineiden käyttöä. Myös ihmisen omalla
aktiivisuudella on iso rooli ja vaikutus fysioterapiassa.
Fysioterapeutti ottaa vastaan myös lähete asiakkaita.
Faskiamobilisointi – menetelmälllä on tarkoituksena avata pinnallisen ja syvän faskian välistä pintaa, jotta liikeradat normalisoituisi. Kevyellä mobilisoinnilla faskiakalvot saadaan liukumaan toisiansa vasten ja se helpottaa liikkeen suorittamista. Faskiamobilisointi soveltuu hyvin toimistotyöntekijöille ja muille istumatyöläisille, jossa ollaan paljon paikallaan.
Faskia on rakentunut aaltomaisista kollageeni- ja elastiinisäikeistä, jotka ovat järjestäytyneet erillisiksi kerroksiksi ja jokaisen kerroksen säikeet ovat eri suuntaiset. Aaltomaisten kollageenisäikeiden ansiosta faskia voi venyttyä ja elastiinisäikeet palauttavat sen takaisin alkuperäiseen lepotilaan. Vaikka faskia mukautuu lihaksen aikaansaamaan venytykseen se ei pysty välittämään voimia jänteen tai aponeuroosin tapaan. Jos näitä histologisia ja toiminnallisia erilaisuuksia ei oteta huomioon, saatetaan faskiaa erehtyä luulemaan aponeurooksiksi tai niin ikään sekoittaa syvä faskia ja subkutaaninen (ihon alainen) sidekudos (fascia superficialis) toisiinsa. Subkutaaninen sidekudos muodostaa hyvin elastisen ja liukuvan kalvon, joka on tärkeä lämmönsäätelyssä, aineenvaihdunnassa ja verisuonten ja hermojen suojaamisessa kun taas syvä faskia ympäröi lihaksia ja lihasten aponeurooseja niissä kohdissa, missä ne kiinnittyvät luuhun.
Koordinaatio- ja fuusiokeskus
Osa faskiasta on ankkuroituneena luuhun ja osa on vapaa liukumaan. Faskian vapaana liukuva osa mahdollistaa lihasten aikaansaaman traktion eli myofaskiaaliset vektorit, yhdistymään tarkassa kohdassa, vektoreiden keskipisteessä, jota kutsutaan koordinaatiokeskukseksi (Centre of Coordination, CC). CC:n paikka on laskettu siten, että on otettu huomioon jokaiseen liikkeeseen liittyneiden vektorivoimien summa. Kolmessa avaruudellisessa tasossa tehtävät kuusi erisuuntaista liikettä tapahtuvat harvoin erikseen, vaan ovat yhdistyneinä toisiinsa muodostaen välivaiheiden liikeratoja. Näiden monimutkaisten liikkeiden synkronointi tapahtuu muiden tarkkaan määriteltyjen faskian kohtien (usein retinakuloiden päällä) kautta ja niitä kutsutaan fuusiokeskuksiksi.
Tiheästi hermotettu faskia pysyy perusjännitystilassa lihasten jännityksen kautta, etenkin siihen kiinnittyvien lihassäikeiden tuoman tension välityksellä. Tension muutokset aktivoivat vapaat hermopäätteet ja reseptorit ja ne välittävät keskushermostoon tietoa liikkeistä ja asennosta. Faskialla on osuutta proprioseptiikassa ja perifeerisessä motorisessa kontrollissa tarkassa yhteistyössä keskushermoston kanssa.
Syvän faskian eri kerrosten liukumisen estymistä toisensa suhteen kutsutaan densifikaatioksi, jolloin hyaluronihappomolekyylien agrregoituminen pitkiksi ketjuiksi aiheuttaa sen geelimäisen olomuodon ja liukumisen estymisen. Faskiamanipulaatiolla pyritään kitkan ja lämmön avulla pilkkomaan ketjut ja palauttamaan normaali liukuva konsistenssi.
Leikkauksen jälkeinen toipuminen ja kuntoutuminen voi viedä aikaa. Tärkeä osa leikkaushoitoa on leikkauksen jälkeinen kuntoutus. Ajoissa aloitettu ja oikein mitoitettu kuntoutus edistää toimintakyvyn palautumista. Leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa huomioidaan aina asiakkaan henkilökohtaiset ominaisuudet, ja kuntoutus on aina yksilöllistä. Kuntoutuksen eteneminen arvioidaan jokaisella fysioterapiakerralla ja edetään tilanteen mukaan. Leikkauksen jälkeinen fysioterapia pohjautuu aina kuitenkin tieteelliseen näyttöön. Fysioterapian tavoitteena on mm. asiakkaan lihasvoiman, nivelliikkuvuuden ja tasapainon palauttaminen sellaiselle tasolle, että asiakas kykenee selviytymään päivittäistä toiminnoista ja niihin liittyvistä työtehtävistä kivutta.
Terapeuttinen harjoittelu on yksilöllisesti tarkkaan asiakkaan tarpeisiin suunniteltua ja annosteltua liikeharjoittelua joka pohjautuu lähettävältä lääkäriltä tulleen lähetteen informaatioon ja fysioterapeuttiseen toiminnalliseen tutkimukseen. Harjoittelun tavoitteena on poistaa tai lievittää toiminnallisia rajoituksia sekä ehkäistä tai minimoida toimintavajautta ja siitä aiheutuvaa haittaa. Harjoittelussa käytetään apuna yleensä laitteita ja välineitä. Fysioterapeutti ohjaa liikkeet ja varmistaa liikkeiden oikean suoritustekniikan. Harjoittelun avulla lisätään mm. kehon hallintaa, koordinaatiota, lihastasapainoa sekä nivelten liikkuvuutta ja stabiliteettia.
Mobilisointi on yksi manuaalisen terapian muoto, jolla pyritään vaikuttamaan nivelten tai niitä ympäröivien pehmytkudosten toimintahäiriöihin. Mobilisaatiossa nivelen liikkuvuutta parannetaan käyttämällä niveltä toistoliikkeillä ääriasennossaan ilman fysiologista liikelaajuutta ylittävää yksittäistä voimaimpulssia. Mobilisointi voi olla passiivista, terapeutin käsillään tekemää tai aktiivista, jossa asiakas itse suorittaa, tällöinkin terapeutti voi avustaa käsin lisäämällä tai vastustamalla liikettä.
Varaa aikasi suoraan netistä tai soittamalla!
